Asellus! Seurueet joita et koskaan löydä illallisvieraiden joukosta!

Myriapoda-luokan eläimet ovat tunnettuja monista jalkoistaan, ja niistä monia löytyy Suomen metsistä ja puutarhoista. Yksi näistä kiehtovimmista olennoista on Asellus, pieni mutta tehokas maaperän asukki.

Asellus, jota kutsutaan myös “lammikoiksi”, on millipiedien sukulainen. Se eroaa kuitenkin millipedeistä useilla mielenkiintoisilla tavoilla. Asellusin vartalo on yleensä 2–5 cm pitkä ja muodostuu 15-30 segmentistä. Jokaisessa segmentissä on kaksi paria jalkoja, mikä mahdollistaa Asellukselle sujuvan liikkumisen maaperän läpi. Toisin kuin millipedillä, Aselluksen väri vaihtelee ruskeasta mustaan ja sen ruumiilla ei ole karvoituksena esiintyviä vahvempia piikkiä.

Asellus on yöaktiivinen eliö, joka viihtyy kosteassa maaperässä, kuten lehtimassan ja puiden juurissa. Päivisin se piileskelee maaperän alla tai lahoavien kasvien alla suojaten itseään auringon kuumuudesta ja kuivuudesta. Kun yö laskeutuu ja lämpötila laskee, Asellus herää etsimään ravintoa.

Ruokavalio ja saalistustaktiikat:

Asellus on mielenkiintoinen tapaus ruokavaliossaan: se on sekä hajoittaja että petoeläin! Se syö pääasiassa kuolleita kasveja ja sienieläimiä, mutta jos tilaisuus tarjotaan, se voi myös metsästää pieniä selkärangattomiakin.

Asellus löytää ravinnon hajuaistinsa avulla. Kun se havaitsee maaperän alla olevan ruoanlähteen, se käyttää vahvoja eturaajojaan kaivamaan tiensä kohteeseensa. Sen suun ympärillä olevat jalat auttavat Asellusta pidentämään kehoansa ja tarttumaan ruokaansa.

Lisääntyminen:

Asellus on yksineuvoinen eliö, mikä tarkoittaa, että se voi hedelmöittyä itsensä. Kun aikuiseksi kehittynyt Asellus on valmis lisääntymään, se munii 20-50 munaa maaperän alle. Munat kuoriutuvat noin kuukauden kuluttua ja nuoret Asellukset elävät aluksi äitinsä suojassa ennen kuin lähtevät etsimään omaa paikkaansa maailmassa.

Asellus ekosysteemissä:

Asellus on tärkeä osa ekosysteemiä, sillä se auttaa hajottamaan kuollutta ainetta ja kierrättämään ravinteita maaperän läpi. Aselluksen toiminnalla on myös vaikutusta kasvien kasvuun ja kehitykseen.

Aselluksia ei ole vahingollisten tuhoeläinten joukossa. Se on pikemminkin hyödyllinen olento, joka auttaa ylläpitämään tasapainoa luonnossa. Tavanomaisen ulkonäkönsä vuoksi Asellus on usein unohdettu ekosysteemin tärkeä tekijä, mutta sen rooli ei ole mitätön.

Aselluksen tarkempi luokittelu:

Asellukset kuuluvat Diplopoda- lahkoon ja Pillmillipedes- alaryhmään. Ne jaetaan edelleen useisiin eri lajeihin, joista osa on harvinaisempia ja uhanalaisia.

Kiinnostavia faktoja Asellista:

• Asellus voi elää jopa 5 vuotta.

• Se voi selvitä pitkiä aikoja ilman ruokaa.

• Vaikka Aselluksella ei ole silmiä, se kykenee havaitsemaan valon ja varjon muutoksia.

Taulukko: Erilaisia Asellus lajeja:

Laji	Koko (cm)	Väri	Elinympäristö
Asellus aquaticus	2-3	Ruskea	Kosteat metsät, rantavietistöt
Asellus glaber	3-5	Musta	Lehtihumusi, puiden juaret
Asellus meridianus	2-4	Punaruskea	Kuivat niityt, kallioalueet

Asellus on osoitus siitä, että luonto on täynnä ihmeellisiä ja yllättäviä olentoja. Vaikka se ei ole kovin näyttävä eläin, sen ekologinen merkitys on suuri ja sen elintavat ovat kiehtovia. Seuraavan kerran kun olet metsässä, pysähdy hetkeksi kuulostelemaan maaperän alla olevaa elämää – ehkäpä kuulet Aselluksen hiljaa liikkumassa!